[ SPOILERS - click to open ]Aiemmista romaaneista tuttu elävyys ja tarinan taianomainen värikkyys välittyy loistavasti jo näytelmän käsikirjoituksessa. Näytelmän näkeminen lavastuksineen ja äänineen jne. olisi varmasti mieletön kokemus. Pidin käsikirjoituksessa erityisesti siitä, miten tarinassa pureudutaan asioihin, jotka jäivät syvemmin käsittelemättä tai muuten vain (ainakin minun) mieleen pyörimään: esim. velhojen kategorisointi perimän ja koulutuvan perusteella sekä (hauskana yksityiskohtana) huomautus taikojen yms. kehittymisestä. (SPOILERIVAROITUS:) Kirja paneutui myös kiitettävästi vanhempi-lapsi-suhteiden (ja nyky-yhteiskunnan) ajankohtaisiin aiheisiin nostamalla esiin Harryn pyrkimykset kontrolloida Albuksen elämää ja ystävyyssuhteita jatkuvalla tarkkailulla.
